Käyttäjälähtöisesti suunnitellussa tilassa vierailija virittyy nopeasti tunnelmaan ja tietää intuitiivisesti, miten toimia, sanoo Kuudennen Senior Service Designer Katariina Tikkala.

Kuluneen syksyn olen saanut viettää Tanskassa osa-aikaisen opiskelun ja etätyön merkeissä. Vaikka moni asia onkin ”pohjoismaisen tuttua”, kiinnittyy huomio kerran toisensa jälkeen tilojen oivaltavaan ja rohkeaan suunnitteluun. Tämä on ravistellut ajattelemaan sitä valtavaa (monesti kotimaassa hukattua) potentiaalia, joka piilee tilojen suunnittelussa käyttäjäkokemus edellä.

Tanskalainen design ja arkkitehtuuri on ollut viime vuosisadan puolivälistä saakka ollut tunnettu inhimillisyydestään, luonnollisuudestaan ja leikkisyydestään. Tänä vuonna Kööpenhamina on UNESCOn World Capital of Architecture, ja juhlavuoden kunniaksi Danish Architecture Centerin näyttely tutkii ja juhlistaa kaupunkilaisten osallisuutta urbaanien ympäristöjen suunnittelussa. Näyttely herättää mm. kysymyksiä siitä, miten arkkitehtuuri vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen, sekä kutsuu kaupunkilaiset unelmoimaan tulevaisuuden rakennetusta ympäristöstä.

Copenhagen in Common -näyttely kutsuu vuoropuheluun (Kuva: Astrid Rasmussen, Danish Architecture Center)

Copenhagen in Common -näyttely

“Life, space, buildings – in that order”
– Jan Gehl

 

Tanskassa uskotaan vakaasti siihen, että jokapäiväisten ympäristöjemme suunnittelun keskiössä tulee olla inhimillinen toiminta. Tilat nähdään alustoina ja katalysaattoreina sille toiminnalle, jota haluamme yhteisössä edistää. Rakennetun ympäristön tehtävä ei ole ainoastaan vastata nykyisten käyttäjiensä vaatimuksiin, vaan kannustaa meitä toimimaan itsemme ja yhteisön hyväksi pitkällä tähtäimellä. Tästä syystä kaupunkilaisten osallisuus suunnittelutyössä ei rajoitu tarvekartoituksen tasolle, vaan pyrkii herättämään aitoa keskustelua siitä, mikä ympäristössämme on meille arvokasta, ja millaista elämää haluamme tulevaisuudessa elää.

PLUSSET on tulevaisuuden asuinalue Herningissä. Alueen keskellä toimii kaupunkilaisten käyttöön suunniteltu paviljonki, jossa asukkaat pääsevät alusta alkaen osalliseksi suunnitteluun. (Kuvat: LYTT Architecture ja BRIQ

Carlsberg Byenissä arvokas vanha tehdasmiljöö muuntuu taiteentäyteiseksi asuinalueeksi, jossa historia on vahvasti läsnä (Kuvat: BRIQ)

Maailmankuulu tanskalainen arkkitehti Bjarke Ingels on lanseerannut ajatuksen ”hedonistisesta kestävyydestä”, jolla viitataan siihen, että ekologisesti kestävänkin rakentamisen tulee pyrkiä tarjoamaan ihmisille iloa ja nautintoa. Kokemuksellisuus onkin keskeistä tanskalaiselle arkkitehtuurille. Kokemuksellisuutta on se, että tila onnistuu herättämään kävijässään tunteita ja oivalluksia, joista muodostuu muistoja. Tila voi mm. kannustaa kohtaamaan kanssaihmisen, kokeilemaan uutta tai rauhoittumaan kauniin näkymän edessä. Kokemukset onnistumisesta, uuden oppimisesta ja kohdatuksi tulemisesta ovat tunnemuistojen aatelia, jotka houkuttelevat palaamaan.

Myös leikkisyydellä ja huumorilla on roolinsa kokemuksellisuudessa. Kööpenhaminassa kesällä pidetyssä maailmanlaajuisessa arkkitehtien konferenssissa julkaistiin suunnitteluohje ja työkalupakki leikin lisäämiseksi kaupunkitiloissa (The New Design Guide: Design for play for anyone, anywhere – Arup, LEGO Foundation, Catalytic Action ja PlacemakingX). Kaikille avoin materiaali sisältää niin ymmärrystä leikin hyödyistä ja erilaisista muodoista kuin konkreettisia ehdotuksia leikkiin kannustavista elementeistä rakennetussa ympäristössä.

Superkilen on Nørrebrossa sijaitseva puisto, jonka suunnittelussa osallistettiin laajasti alueen asukkaita. Puisto mm. sisältää kymmeniä eri kansallisuuksille merkittäviä artefakteja, joita asukkaat saivat ehdottaa tuotavaksi ympäri maailmaa (Kuva: Iwan Baan)

Park ’n’ Play on parkkitalon ja leikkipuiston yhdistelmä, joka on saanut tunnustusta kaupunkilaisten elämänlaatua kohottavana kohteena (Kuva: JAJA Architects)

Suuri rooli kokemuksellisuudessa on myös kiinnostavilla materiaali- ja värivalinnoilla, jotka välittävät vierailijalle runsaasti niin tiedostettuja kuin tiedostamattomia merkityksiä. Väri- ja materiaalimaailma voivat olla keinoja ilmentää kokemuksen tasolla brändiattribuutteja kuten ylellisyys, tai arvoja kuten ekologisuus. Kuitenkin vaaditaan tiivistä vuoropuhelua aitojen käyttäjien kanssa varmistaaksemme, että syntyvä kokemus on todella halutun kaltainen.

Sydneyn kuuluisan oopperatalon suunnittelijan Jørn Utzonin nimeä kantava museo Aalborgissa nostaa Super Danish -näyttelyssään 14 tanskalaista nykyarkkitehtia/toimistoa, jotka haastavat työssään perinteistä käsitystä rakentamisessa käytettävistä materiaaleista. Näyttely kutsuu miettimään suhdettamme rakennetun ympäristön materiaaleihin ja kannustaa tunnustelemaan, kokeilemaan ja oppimaan tulevaisuuden materiaaleista itse. Ajassa, jossa ihmisten tietoisuus rakennetun ympäristön kestävyyskysymyksistä kasvaa, on myös viisautta kutsua tilojen käyttäjät mukaan etsimään ratkaisuja rakentamisen haasteisiin.

Super Danish -näyttely tuo tulevaisuuden rakennusmateriaalit vierailijoiden testattavaksi (Kuva: Utzon Center)

Bang & Olufsen esitteli uusia kaiuttimiaan näyttelyssä, jonka keskiössä ovat ihmisten suhde materiaaleihin ja ääneen (Kuva: GamFratesi)

Bio Sack -paviljonki palkittiin bioarkkitehtuurin taidonnäytteenä vuonna 2022. Paviljonki koostuu mm. simpukankuorilattiasta ja merileväkatosta (Kuva: Joakim Züger, Rex Skov Arkitekter)

Myös Kuudennella on pitkä historia kokemuksellisten tilojen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet mm. tuomaan eloon Mauri Kunnaksen upeita satumaailmoja WeeGeen leikkiin houkuttelevan pysyväisnäyttelyn merkeissä.

VR:n vuonna 2025 liikenteeseen tulevia ylellisiä yöjunavaunuja suunniteltiin tiiviisti yhdessä niin asiakkaiden, kuin konduktöörien kanssa, jotta pienimmätkin yksityiskohdat saatiin kohdilleen. Intuitiivinen kokemus ja kestävyys ovat erityisen kriittisiä näissä tiloissa, joiden tekninen käyttöikä tähtää jopa 40 vuoteen.

Loppuvuodesta 2023 avataan myös uudistuneen Metro-tukun lippulaivaliike. Kuudes on toiminut 120-vuotiaan tukkuliikkeen kumppanina aina asiakaslähtöisestä strategiauudistuksesta saakka. Keskeisenä tavoitteena liikkeessä on vahvistaa kokemusta kumppanuudesta ravintoloitsijoiden arkea helpottamalla.

Loppuun vielä muutama vinkki tilojen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ”Tanskan tyyliin”.

  1. Ymmärrä tilasi käyttäjiä, heidän arkeaan sekä heille ominaisia toimintatapoja. Näe asiakkaasi ihmisinä kuluttajien sijaan ja hyödynnä empatiaa päästäksesi käsiin siihen, millaisin odotuksin he tilaasi saapuvat, ja mikä heitä siellä voisi ilahduttaa tai hiertää.
  2. Kirkasta, minkälaisen kokemuksen tahdot tilassasi synnyttää. Minkälaiseen toimintaan haluat asiakkaitasi kannustaa, ja mitä tunteita toivot ihmisten brändiisi liittävän. Kiteytä tärkeimmät periaatteet muotoon, jossa ne kulkevat matkassa niin isoja kuin pieniäkin suunnitteluvalintoja tehtäessä.
  3. Hahmota tilassasi vierailun kaari, eli mitkä toiminnot seuraavat toisiaan niin asiakkaan kuin henkilökunnankin näkökulmasta. Tue tilan käyttäjäpolkujen sujuvaa etenemistä ja reagoi tunnistaessasi kitkaa, kuten toistuvia vikatilanteita tai kysymyksiä.
  4. Ratsasta vahvuuksillasi, on se sitten tilasta avautuva näkymä, siellä kokoontuva yhteisö tai historiasta nousevat tarinat. Sido vahvuudet osaksi johdonmukaista kokonaisuutta, ja vältä irtopisteiden hakemista.

Jos haluat luoda kokemuksellisia tiloja yhdessä – otahan yhteyttä.